Keskisen Kymenlaakson vauras maatalous- ja teollisuuspitäjä Sippola muodostettiin 1850-luvulla itsenäiseksi kirkkopitäjäksi eli seurakunnaksi. Siihen asti se oli ollut osa Vehkalahtea. Itälohkoon kuuluivat ns. Sippolan järvikylät, joista yksi oli Enäjärvi. Enäjärven kylä sijoittui luontevasti Enäjärven ja Sanijärven viljaville rantamaille. Sippolan itäosat, varsinkin Saaramaa ja Enäjärvi olivat lappeelaisten suosimia eränkäyntialueita. Heidän osuutensa näiden alueiden asutuksen muodostamisessa on ollut erittäin merkittävä.
Vuoden 1577 maakirjassa Enäjärven savuluvuksi merkitään 9. 1600-luku merkitsi asutuksen vakiintumista. Silloin muodostettiin kantatalot, jotka ovat nähtävissä maarekisterissä vielä 1900 luvun alussakin maakirjanumeroina. Enäjärvellä Porvarin tila on saanut alkunsa tilalle 1630-luvulla asettuneesta uudesta asukkaasta Risto Laurinpojasta, joka ilmeisesti oli jonkin kaupungin porvari. Muita muodostuneita kantatiloja olivat Sani, Sorsa, Villikka, Kelkka ja Rämä.
Mielenkiintoinen tilasto vuodelta 1622 ilmoittaa Enäjärven tuotantoeläintilastoksi seuraavaa; hevosia 24, härkiä 1, lehmiä 60, nuorta karjaa 35, lampaita 149, pukkeja ja vuoheja 10 ja sikoja 25. Taloja ilmoitetaan tuolloin kylässä olleen 16 kappaletta.
Pikkuvihan aikaan vähimmillä vaurioilla Sippolan alueilla selviytyi Enäjärvi. Rämän, Porvarin, Sanin, Kelkan ja Sorsan tilat säilyivät, vain Kelkan talo poltettiin.
Vuonna 1755 henkikirjan mukaan Enäjärvellä oli sekä miehiä että naisia 43 kappaletta eli yhteensä 86 henkilöä.
Kylässä on aikoinaan toteutettu sarkajako, jonka vaikutukset yhä näkyvät. Talot sijaitsevat pienissä ryhmissä lähes kiinni toinen toisissaan ja metsät sekä pellot noruvat pitkinä, kapeina sarkoina jopa kymmenen kilometrin päähän. Nykymaataloudelle tämä on jonkinlainen rasite ts. laidunmaita on monilla tiloilla tavallista vähemmän.
Enäjärven koulu on kulttuurihistoriallisesti säilytettävä kohde. Koulu on aloittanut toimintansa vuonna 1891. Koulunpito jatkuu yhä, tulevan lukuvuonna koululaisia on 27. Koulusta löytyy tarkempia tietoja toisaalla kotisivuillamme.
Piirre, jonka huomaa muualta kylään tullut, on puheen nuotti. Alkuperäisten kyläläisten puhe kuulostaa jotenkin hämäläiseltä ja sitä vain vahvistaa d-kirjaimen puuttuminen puheesta. Ts. alkuperäinen enäjärveläinen tuntee asioita sylämestään ja menee iltaisin laittamaan kiinni lalon ovet.
Kylä on vuosisatojen aikana kehittynyt niin, että tällä hetkellä kylässä on noin 200 vakituista asukasta ja jonkin verran kesäasukkaita. Perinteisestä maatalousvaltaisesta maaseudun kylästä on yhä enenevässä määrin tullut asumiskylä ts. työt ovat muualla ja Enäjärvellä asutaan. Yrityksiä kylältä löytyy joitakin mm. metallipaja ja maatalouden sivuelinkeinoina maatilamatkailua. Maataloutta on noin 30 tilalla, näistä noin kymmenellä lehmiä, yhdellä sikoja ja lopuilla viljaa ja metsää.